Puskeeko keski-ikä? Osa 2



Kuva: free digital photos/Suwatpo


Iän myötä tulee monia muutoksia, mutta muisti ja toimintakyky voivat jopa parantua, jos omaksuu uusia hyviä muististrategioita ja oppimiskeinoja.

Väsyttää helpommin

Yli puolella vaihdevuosi-ikäisistä naisista on jonkinasteista unettomuutta. Miehetkään eivät unioireilta välty, sillä keski-iän myötä yöuni yleensä lyhenee ja tulee katkonaisemmaksi ja kevyemmäksi. Kivut, levottomat-jalat -oireyhtymä tai mielialatekijät saattavat valvottaa. Vuorotyö alkaa kuormittaa aiempaa enemmän, sillä valveunirytmi sekoittuu helposti epäsäännöllisestä valvomisesta. Moni entinen illanvirkkukin saattaa mennä aikaisemmin nukkumaan ja herää aamulla aikaisemmin.

Neuvo: Unen huoltoon kannattaa kiinnittää huomiota. Nukkumisympäristön tulisi olla riittävän pimeä, meluton sekä sopivan viileä ja patjan pitäisi olla hyvä. Pari tuntia ennen nukkuumaanmenoa pitäisi ottaa rennosti ja välttää voimakasta liikuntaa tai nautintoaineiden käyttöä.

Kuumat aallot vaivaavat

Naisten vaihdevuodet ajoittuvat 45:n ja 55 ikävuoden välille, ja kuukautiset loppuvat keskimäärin 51 vuotiaana. Estrogeenin ja keltarauhashormonin erityksen päättyminen vaihdevuosiin saattaa aiheuttaa esim. kuumia aaltoja, yöhikoilua, sydämentykytystä ja mielialan vaihteluita. Miehillä testosteronihormonin väheneminen tapahtuu paljon hitaammin ja oireet, osin samankaltaiset, alkavat myöhemmin.

Neuvo: Säännöllinen liikunta auttaa tässäkin. Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikkuvat naiset kokevat masennusta ja kuumia aaltoja vähemmän kuin muut. Epäterveellinen ravinto, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö saattavat puolestaan lisätä oireita. Kaikki naiset eivät koe vaihdevuosioireita juuri lainkaan, ja vaikeita oireita on noin 10-20 prosenttia oirehtivista.

Työmuisti kuormittuu

Työmuisti käsittelee tietoa, jota kulloinkin meneillään oleva tehtävä tai tilanne vaatii. Tämä työskentelymuisti hidastuu 50 ikävuoden tienoilla muun muassa aivojen välittäjäjärjestelmien muuttumisen vuoksi.
Työmuisti on altis häiriötekijöille, ja stressi ja kiire vaikuttavat ikääntyneeseen nopeammin kuin nuoreen. Tosin yksilölliset erot vaihtelevat. Muisti, keskittyminen ja aivojen tiedonkäsittely voivat kärsiä esim. siitä syystä, että 50 ikävuoden jälkeen hälyssä kuuleminen heikentyy. Myös jatkuvat keskeytykset ja kuvahäly, työpisteen ohi vilahtelevat ihmiset kuormittavat muistia.

Neuvo: Pyri vähentämään työympäristön hälyisyyttä kuulonsuojaimin ja sermein. Haitalliset keskeytykset ovat yleinen häiriötekijä, jota 45 % toimistotyötä tekevistä ilmoittaa kokevansa vähintään melko usein. Avokonttorissa auttavat myös käyttäytymistä koskevat pelisäännöt. Työmuistin avuksi kannattaa ottaa listoja, kalentereita ja muistilappuja. Muistaminen saattaa väliaikaisesti heikentyä nuoremmillakin sressaavassa elämänvaiheessa.

Oppiminen hidastuu

Näin väitetään, mutta aihetta ei ole tutkittu kattavasti. Yksityiskohtien oppiminen ja muistaminen on heikompaa kuin nuorilla, mutta se todennäköisesti kortautuu iän, tiedon ja kokemuksen tuomilla tiedoilla.
Silloin pystyy poimimaan isosta materiaalista tärkeimmät asiat ja yhdistämään uuden tiedon aiempiin pohjatietoihin ja asiakokonaisuuksiin.

Neuvo: Kaikenikäiset oppivat uutta. Oppiminen vaatii toistoa ja kertausta. Esim. uuden tietojärjestelmän oppimiseen on varattava aikaa. Kokeile rohkeasti, äläkä pelkää virheitä.

Ikäjohtamisesta apua iän karttuessa

Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta. Ikäjohtamisessa huomioidaan erilaiset johtamistarpeet niin nuorilla kuin ikääntyvillä.

• Huomioidaanko eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien tarpeet työn arjessa?
• Suunnitellaanko työt yksilöllisesti kunkin vahvuudet ja työkyky huomioiden?
• Onko ikääntyneille turvattu riittävä palautumisaika fyysisesti raskaissa töissä?
• Onko henkilöstöllä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä  ja työvuoroihinsa?
• Työskentelevätkö kokeneet ja kokemattomammat yhteistyössä?
• Huomioidaanko osaamisen kehittämisessä eri-ikäisten vahvuuden ja toisaalta haasteet?

Ikäjohtaminen hyödyttää kaikkia osapuolia

• Työntekijät jaksavat työelämässä pidempään ja paremmin, heidän työkykynsä ja elämänlaatunsa kohenevat.
• Organisaatiot pystyvät hyödyntämään henkilöstövoimavarojaan parhaalla mahdollisella tavalla ja tuottavuus  paranee. Tämä aikaansaa myönteistä työnantajakuvaa, joka auttaa selviytymään kilpailussa osaavasta henkilöstöstä.
• Yhteiskunta tarvitsee pidempiä ja ehjempiä työuria, jotta se kykenee paremmin ylläpitämään hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita.

Lähde: Työ terveys turvallisuus 7/2011
            Työterveyslaitoksen nettisivut ikäjohtamisesta