Mitäs jos menisitkin kävellen...

Alakoulussa lienee kaikille tullut tutuksi mantra, kun treenaat kolmasti viikossa pysyt kunnossa. Tämä ajatusmalli kannattaa unohtaa. Muutama viikottainen hikijumppa ei nimittäin riitä istumatyöläiselle, joka viettää päivät tietokoneen ääressä ja makaa illat sohvalla. Liikkumattomuus kasvattaa sepelvaltimo- ja sydänsairauksien riskiä. Eikä riski välttämättä edes pienene parilla viikottaisella kuntosalitreenillä, jos muuten pysyy aloillaan.

Arkiliikunta tavaksi

Liikuntatieteilijät ovat tätä nykyä sitä mieltä, että arkiliikunnasta on eniten hyötyä. Sen ei tarvitse olla joka kerta raskasta, vaan vähempikin teho riittää. Parasta olisi liikkua päivittäin edes jonkin verran. Suorittamisen sijasta liikunnasta pitäisi tulla ihmisten arkea. Päivittäinen liikunta voisi olla vaivatonta ja luontevaa kuten portaiden kävelyä, pyöräilyä tai kävelyä töihin ja asioille.




Kestävyysliikuntaa ei sovi unohtaa

Kestävävyyttä tulisi harjoittaa edelleen kaksi ja puoli tuntia viikossa, lihaskuntoa kahdesti viikossa. Osan treenistä voi kuitenkin korvata reipastahtisella arkiliikunnalla.

Miten lisätä arkiliikuntaa?

Liiku mahdollisimman paljon omin jaloin ja vältä autoilua, hissejä ja rullaportaita. Tauota istumatyötäsi. Unohda sähköpostin lähettäminen viereiseen huoneeseen. Saman asian voi käydä sanomassa työkaverille kasvotusten.

Entä hyödyt?

Liikunnan hyödyt tuntuvat nopeasti pirteämpänä olona ja parempana jaksamisena. Unenlaatukin saattaa kohentua. Arkiliikunta on myös halpa tapa liikkua.


Vinkkejä:

• Suunnittele päivä, jolloin menet jumppaan. Tee varasuunnitelma, jos työpäivä venyy. Löydä itsesi vaikkapa kävelylenkiltä jumpan sijaan.
• Jos huomaat toistuvasti, ettet saa itseäsi enää illalla ylös, liiku ennen tai jälkeen työpäivän.
• Pidä tavoitteesi kohtuullisena. Lisää tavoitteita vasta, kun selviät entisistä.
  

Lähde: UKK-instituutin tutkijan Minna Aittasalon artikkeli Me naiset Sport-lehdessä