Torstaina 22.11. seitsemän kirjansidonnasta kiinnostunutta tuli kirjansitomoon tekemään pitkäpistosidoksia. Neljän tunnin aikana he saivat oppia, että kirjansidonta on tarkkuutta vaativaa työtä ja että millillä on merkitystä, muuten kannet menevät vinoon.
Pitkäpistosidos on keskiajalla kehitetty kirjansidos, jossa ei käytetä liimaa. Sidoksessa sivut ja kannet yhdistetään ompelemalla toisiinsa.
Ensin pitää päättää kirjan koko, mistä materiaalista haluaa kannet ja minkälaista paperia käyttää sivuihin. Ennen kuin paperia voi alkaa taittelemaan vihoiksi, on selvitettävä paperin kuitusuunta. Kuitusuunnan pitää aina olla kirjan selänsuuntainen, tällöin kirja avautuu hyvin.
Tämän jälkeen päätetään mihin kohtaan ompelu tulee, ja sitten vihot voikin rei’ittää sabluunan avulla. Sen jälkeen voidaankin leikata kannet korkeudestaan, leveyteen jätetään hiukan ylimääräistä. Jäljellä on enää viimeinen työvaihe: ompelu. Ommellessa yhdistetään kannet ja vihot toisiinsa. Ommel on kahdeksikon muotoinen, ja se tehdään vuorotellen peilikuvana. Viimeisenä työvaiheena kansien etureuna käännetään.
Kaikki saivat pitkäpistonsa valmiiksi ja hienoja kirjoja niistä tulikin.
Jäitkö rannalle kurssilta?
Jätä viestiä kommenttikenttään, jos haluaisit osallistua mahdollisesti järjestettävälle uudelle kurssille tai ota suoraan yhteyttä Maarit Saloseen.
Jätä viestiä kommenttikenttään, jos haluaisit osallistua mahdollisesti järjestettävälle uudelle kurssille tai ota suoraan yhteyttä Maarit Saloseen.
Osa onkin jo kertonut minulle halustaan osallistua uudelle kurssille eli teidän ei tarvitse uudelleen kertoa.
VastaaPoistaMaarit S.