| Aurinkoinen aamukahvihetki |
Aamun aurinko lupaili meille Tapahtumat –toimintayksikön väelle kaunista ja lämmintä kehittämispäivää 25.4., kun suuntasimme Turusta kohti Raaseporia ja Mustion Linnaa. Ja päivästä tuli kaunis, lämmin ja mielenkiintoinen!
Viheriöivien maisemien halki ajelimme Grann-Tallien pihaan, missä meitä tervehti takkukarvainen talli-kissa ja iloinen Amelie-koira – ja vahva hevosten haju! Olimme halunneet tutustua ratsastukseen ja erityisesti ratsastuspedagogiikkaan. Ratsastuksen on todettu auttavan erilaisten spastisten jännitysten laukaisemista ja myös mielenterveyden kuntoutuksessa on käytetty ratsastusta terapiana.
Tiimiimme kulttuuripääkaupunkivuoden ajan kuulunut Salla Käenniemi on monien toimiensa ohella myös ratsastuksenopettaja. Hän oli valinnut sopivat hevoset neljälle rohkealle tiimin jäsenelle, jotka nousivat jakkaroilta hevosten selkään. Me kolme muuta seisoimme maneesin reunalla ja teimme havaintoja. Tuntumaa hevosiin haettiin taluttamalla ne laitumelta maneesiin. Salla selvitti perusasioita hevosen ohjailusta. Jännitys näkyi kaikista selkään uskaltautuneista. Asennot olivat enemmän tai vähemmän jäykkiä. Tärkeää on luottamuksen syntyminen ratsun ja ratsastajan välille. Nyt hepat näyttivät ennen liikkeellelähtöä hiukan siltä kuin olisivat huokailleet, että mahtaako tästä mitään tulla.
| Ratsaille tyylillä |
| Taitajan on helppo hymyillä |
Linderin suku Linnassaan
| Keväistä kauneutta linnan puistossa |
Seuraava kohteemme oli Mustion Linna. Sen viisi historiallista rakennusta sijaitsevat idyllisessä puistossa, jonka läpi virtaa viehättävä Mustionjoki. Kokonaisuuteen kuuluu hotellin lisäksi Linnan museo, ravintola Linnankrouvi, kokous- ja juhlatilat sekä laaja puisto. Ravintola sijaitsee goottilaistyylisessä, entisessä vaunuvajassa. Se panostaa luomutuotteisiin ja lähiruokaan. Linnan toimintakonseptiin kuuluu mm. näyttelyitä, musiikkiesityksiä ja kesäteatteri. Museossa oli vastaikään avattu Hjalmar Linderin, omistajasuvun yhden jäsenen, elämästä kertova näyttely sekä Kaj Stenvallin ankkanäyttely.
| Töppöset jalkaan |
Oppaamme oli iäkkäämpi naishenkilö, joka puhui niukasti, selkeästi ja täsmällisesti. Hän osasi herättää kiinnostuksemme ja tyydyttää sen. Museo tuntui olevan hänelle erittäin rakas. Hän oli mm. vuosia jäljittänyt Hjalmar Linderin lyhyttä jäähyväisviestiä sisarelleen ennen kuolemaansa ja saattoi nyt ylpeänä esitellä sitä meille vitriinissä.
Hän oli etukäteen miettinyt ryhmäämme, olimme kirjastoammattilaisia. Niinpä hänellä oli varta vasten meille yllätys. Hän esitteli kaksi pientä kirjaa. Sukuun naidun Marie Linderin, Hjalmarin äidin, kirjan ”En qvinna af vår tid” (1867) naisten oikeuksista. Toinen kirja oli sen suomennos ”Aikamme nainen” ja käännös vuodelta 2009! Kukaan meistä ei ollut aiemmin tiennyt mitään tästä Mariesta, jonka kirjoitukset olivat aikanaan liian radikaaleja. Kritiikit olivat olleet niin murskaavat, että Marie sen koommin vaikeni. Ja kirjakin unohtui. Oppaamme kertoi, että Marieta kuitenkin pidetään varhaisimpana feministinä Suomessa.
| Jäähyväiskirje vitriinissä |
Paluumatkalla pohdimme päivän kokemuksia ja erityisesti tätä valloittavaa ja erittäin ammattitaitoista opasta. Hänen työskentelystään löysimme paljonkin ”onkeen otettavaa” omiin opastuksiimme. Irtautuminen totutuista ympyröistä vapauttaa ja virkistää todella!
Tarja N. ja kumppanit
Lue lisää:
Grann-talli
Mustion linna
Länsi-uudenmaan museoportaali
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti